Eilisessä Metro-lehdessä rakentamisen asiantuntija Panu Kaila kertoi, että kahden tiilen umpitiiliseinä on sadoissa taloissa osoittautunut riittävän lämpimäksi. Itselläni on seinissä 240 mm villaa, ja talossa on välillä kylmä kuin Siperiassa. Pahimmillaan mentiin pitkän matkaa pakkaselle. Onko siis tiili parempi lämmöneriste kuin villa, ja miten paljon villaa tarvittaisiin, että seinä olisi yhtä lämmin kuin kahden kiven tiiliseinä? Lämmitystä ei vielä ole, mutta sillähän ei tämän ajattelutavan mukaan ilmeisesti ole merkitystä.
Samassa kirjoituksessa arkkitehti Kaila huomauttaa, että k(u)-arvo ei ota huomioon massiivisen rakenteen lämmönvaraamiskykyä. Millä tavalla massiivisuus ja lämmönvaraamiskyky vaikuttavat rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen? Omasta mielestäni eivät normaalioloissa mitenkään, ja pyytäisinkin kertomaan, jos jollakin on tästä parempaa tietoa.
Onhan se tietenkin imartelevaa, kun pyydetään oikein lehteen asiantuntijaksi, mutta tietty harkintakyky olisi silti hyvä säilyttää. Kovin hyvää kuvaa harkintakyvystä ei anna esiintyminen asiantuntijana asioissa, joissa tiedot ovat korkeintaan hyvää keskimääräistä tasoa.
Tiili villaa parempi eriste?
20
8789
Vastaukset
- Pico
Piti oikein katsoa uudesta rakennusmääräuyksestä C4.
Villan lämmönjohtavuus on noin 0.06W/(m*K) ja poltetulla reikätilellä muuratussa seinässä se on 0.6 Eli sinun 240mm villaseinän eristävyys saavutetaan "vaatimattomalla" 2.4 metrin paksuisella umpitiiliseinällä! Siinä Panu on kyllä oikeassa että tuollaisen seinän massiivisuus pitäisi jotenkin huomioida... ainakin perustuksissa.
Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä että massiivisuus on lämmitysasioissa mielummin huono, kuin hyvä asia. Massa tuo hitautta ja hitaus epätarkkuutta.- Jocu
Se kun kuumana kesänä varaa itseensä lämpöä, ei pirtti ihan helposti jäähdy mukavaan lämpötilaan.
- Simo
Rakenteiden massiivisuuden huomioonottamisesta olen perustusten osalta tietenkin samaa mieltä, mutta entä lämmöneristävyyden kannalta?
Otetaanpa taas autovertaus, kun niistä on täällä joskus niin kovasti pidetty. Rakenteen lämmönvarauskyky toimii ikään kuin välitankkina bensatankin ja moottorin välillä. Bensa käy siinä ja menee lopulta moottoriin. Mikä on vaikutus kulutukseen (jos unohdetaan mahd. painonlisä)? Jos varsinainen tankki joskus pääsee tyhjenemään (lämmitys katkeaa), välitankilla pääsee vielä vähän matkaa, kunnes jossakin vaiheessa sekin loppuu. Kun sitten taas tankataan, on välitankkikin täytettävä, ennen kuin moottorille saadaan polttoainetta. Eli lopullinen kulutus on sama.
Pientä hyötyä voitaisiin saada sillä, jos välitankkina olisi paisuntasäiliö, joka ottaisi muuten maahan menevän polttaineen, jos tankki yritetään tankata liian täyteen. Rakennuksessa tämä voisi tarkoittaa esim. lämmittämistä takalla turhan rajusti, jolloin huonelämpö nousee normaalista. Kevyillä rakenteilla tämä ylimääräinen lämpö puhallettaisiin ilmanvaihdon mukana nopeasti pihalle, mutta rakenteisiin varastoituneena ainakin pieni osa siitä saataisiin vielä hyödyksi. Tämän käytännön merkitys rakennuksen energiankulutukseen taitaa kuitenkin olla aika olematon. Tuskin Panu Kailakaan on asiaa edes näin pitkälle ajatellut, vaikka hänellä näyttää tästä(kin) asiasta varma mielipide olevankin! - puupää
Jocu kirjoitti:
Se kun kuumana kesänä varaa itseensä lämpöä, ei pirtti ihan helposti jäähdy mukavaan lämpötilaan.
Eipä taida tiilenkään varauskyky riittää koko talveksi ilmojen kylmettyä!
- Jukkis
Simo kirjoitti:
Rakenteiden massiivisuuden huomioonottamisesta olen perustusten osalta tietenkin samaa mieltä, mutta entä lämmöneristävyyden kannalta?
Otetaanpa taas autovertaus, kun niistä on täällä joskus niin kovasti pidetty. Rakenteen lämmönvarauskyky toimii ikään kuin välitankkina bensatankin ja moottorin välillä. Bensa käy siinä ja menee lopulta moottoriin. Mikä on vaikutus kulutukseen (jos unohdetaan mahd. painonlisä)? Jos varsinainen tankki joskus pääsee tyhjenemään (lämmitys katkeaa), välitankilla pääsee vielä vähän matkaa, kunnes jossakin vaiheessa sekin loppuu. Kun sitten taas tankataan, on välitankkikin täytettävä, ennen kuin moottorille saadaan polttoainetta. Eli lopullinen kulutus on sama.
Pientä hyötyä voitaisiin saada sillä, jos välitankkina olisi paisuntasäiliö, joka ottaisi muuten maahan menevän polttaineen, jos tankki yritetään tankata liian täyteen. Rakennuksessa tämä voisi tarkoittaa esim. lämmittämistä takalla turhan rajusti, jolloin huonelämpö nousee normaalista. Kevyillä rakenteilla tämä ylimääräinen lämpö puhallettaisiin ilmanvaihdon mukana nopeasti pihalle, mutta rakenteisiin varastoituneena ainakin pieni osa siitä saataisiin vielä hyödyksi. Tämän käytännön merkitys rakennuksen energiankulutukseen taitaa kuitenkin olla aika olematon. Tuskin Panu Kailakaan on asiaa edes näin pitkälle ajatellut, vaikka hänellä näyttää tästä(kin) asiasta varma mielipide olevankin!Hyvin varaavasta talosta on hyötyä maalämmön käyttäjällä. Varaava talo keskimääräistää kulutusta ja euroissa mitattuna säästöä syntyy.
- Anonyymi
Jocu kirjoitti:
Se kun kuumana kesänä varaa itseensä lämpöä, ei pirtti ihan helposti jäähdy mukavaan lämpötilaan.
Ilmalämpöpumppu jäähdyttää kesällä jos sitä tarvitsee.
- esa
muistaakseni 50 luvulla tuotiin ruotsista suomeen elementti omakotitaloja joissa oli 100mm runko eikä mitään eristettä välissä molemmin puolin runkoa oli vain tiivis pinta jolloin rungon välissä ei ilma liikkunut, joten eristeenä oli ilmaa ja olen muutaman yön tuollaisessa majaillut eikä se ollut talvellakaan kylmä.
tähän peustuen kahden tiiviin tiili kuoren väliin jäävä ilma toiminee samoin eristeenä.- Anonyymi
Toimii jos ilma ei liiku, muuten ei.
- ano
Villaeristeisissä taloissa on usein ongelmana tiiviys (tai sen puute). Tiilitalosta tulee helposti tiivis, villaeristeisissä pitää olla erityisen huolellinen suunnittelussa ja toteutuksessa. Olen itsekin asunut hutiloiden tehdyssä (ammattilaiset asialla...) villaeristeisessä talossa. Villan ja tiilen K-arvon vertailu ei suoraan anna oikeaa tietoa.
- .
.
- vanhempi suunnittelija
On jotain maallikkosanontoja, joilla saa maallikon suosion. Kuten lämpö nousee ylöspäin, kiviseinät eristävät, kun ne varaavat ja hirsitalo hengittää.
Ei noita voi järkevästi kommentoida täsmällisellä fysiikan ja tekniikan ymmärryksellä varustettu persoona.
Laskin muuten syyspuolella vanhan kivinavetan U-arvoja. Graniittista kivipaasia oli metri. Päädyin siihen, että se vastasi 35-50 mm umpipuuta. Eli ns. kevythirttä. Siis lankkua. Tosin lankusta tehty kevythirsi muuttuu ehdottomaksi lämpimäksi, kun sille on onnistuttu antamaan tuollainen nimi.
Itse tiiliasiasta voisi kyllä todeta, että 128 (?)-reikäinen kennotiili on kyllä kelvollinen seinätiili. Reikätiilillä ei tarkoiteta näitä nykyisiä tavallisia reikätiiliä. 1,5 tiilen seinä on aika tavallinen tiilikauden seinä. Vuosisadan alun rakennukset lienevät usein 1,5 tai 2 tiilen seinällä tehtyjä ja lämpötaloudellisesti siedettäviä. Lämpötalous ei tule massasta vaan U-arvosta, joka vastaa jotain nykyisiä massiivihirsirakenteita. Mutuna 0,7 tai sinne päin, kun lämpöharkolla on 0,28 ja 200 mm villalla 0,18.- Vanhempi suunnittelija
Seinärakenteessa jätettiin myös ilmarakoja, eli laastia ei tullut täyttämään kaikkia saumoja kokonaan. Eristysaineena on siis ilma noissa kennotiiliseinissä. Ja pienet kennot eivät salli ilmalle nopeaa konvektiota, jolloin eristävyyttä saadaan joten kuten.
- Pelle Pelotin
Asun talossa, jossa seinärakenne
puhdas tiili|240mm villa|puhdas tiili
Tiili ei tunnu eristeeltä, vaan johteelta.
Ikkunavalmistajan mukaan yli 30mm raossa ilma
alkaa kiertämään, jolloin eristyskyky huononee.
ajaton ja huoltovapaa, 30:n vuoden jälk. ei remonntia.
yksinkertainen rakenne
ei tuulensuojalevyä, ei höyrysylkuja, ei ongelmia
ei mätäneviä osia, ei hometta
voi pestä painepesurilla (sisältäkin, kun vaimo matkoilla)
- kylmän tuntuiset ulkoseinät.
- sänkyä ei kannata laittaa ulkoseinälle.
- hankala purkaa, kun vaimo haluaa siirtää seinää.
/-
Seinärakenteesta tulee 50cm paksu.
Kesällä pysyy kämppä viileänä,
jos pitää ikkunat ja ovet kiinni 09:00-20:00.
Jos pitää pari-kolme hellepäivää auki ei kämppä
jäähdy kun syksyllä...
Lämmitys on pidettävä vakiona, lämmönpudotuksia
on turha ajatella. Kämppä kun kylmenee saa tuplateholla
lämmittää kaksi päivää.
Ylilämmitys ei talvella päivässä onnistu.
Kun rohkenee, laittaa sisäpuolelle tiiliseinän
päälle saneerauslaastilla uretaanilevyn verhoilun
vois olla talvella kivampi. - Anonyymi
Tiili ja "tiili". Nykyään on olemassa huippumoderneja rakennustiilejä joilla voi rakentaa koko talon seinän. Niitä taloja koko suomessa ei vamaan kymmenkuntaa enempää. Yksi sellainen tiil imaksaa lähemmäs 100€. Tosin ne tiilet on mikroaaltouunin kokoisia. Ne tiilet on sekä kantava että eristävä seinä, mitä kumpaakaan ei Suomen ns. "Tiilitalojen" seinät ole.
Ne perinteiset maitopurkin kokaiset tiilet ei eristä yhtään eikä ole karenteellisesto kovin kantaviakaan. Yhtään pidempi tiiliseinä tarvitsee ankkurivaiverit ja tangot.- Anonyymi
Ettet nyt vaan olisi nähnyt unia samalla kun kaivat vanhoja ketjuja esille. Ihminen ei ole vieläkään onnistunut kumoamaan luonnon lakeja lämmönsiirron suhteen. Pääsääntö on edelleen: mitä alhaisempi tiheys sitä parempi eriste. Mukaan lasketaan myös ilmataskut, joita huokoisessa materiaalissa on. Täällä planeetan päällä ei oikein seinäräkenteeksi ole ilmaa huokosempaa meteriaalia saatavilla. Siitä seuraa, että lekaharkot jne. Joissa paljon ilmataskuja ovat kohtuullisen hyviä lämmöneristeitä vr. tiili.
Anonyymi kirjoitti:
Ettet nyt vaan olisi nähnyt unia samalla kun kaivat vanhoja ketjuja esille. Ihminen ei ole vieläkään onnistunut kumoamaan luonnon lakeja lämmönsiirron suhteen. Pääsääntö on edelleen: mitä alhaisempi tiheys sitä parempi eriste. Mukaan lasketaan myös ilmataskut, joita huokoisessa materiaalissa on. Täällä planeetan päällä ei oikein seinäräkenteeksi ole ilmaa huokosempaa meteriaalia saatavilla. Siitä seuraa, että lekaharkot jne. Joissa paljon ilmataskuja ovat kohtuullisen hyviä lämmöneristeitä vr. tiili.
*ilmaa vähemmän tiheytä
- Anonyymi
tiili ja betoni on rakennusmateriaaleja ja molemmat ovat huonoja lämmöneristeitä.
eli tiilitalossa, betonitalossa ja puutalossa tarvitaan lämmöneristeenä lisämateriaalia (villa, polyesteri, styroksi ).
lamellihirsi (200 mm ) taitaa olla harvoja joissa ei tarvita lämmöneristeenä muuta.
jos rakennat tänään omakotitalon, standardi sanoo että yläpohjassa on tietty eristys U-arvolle ja samoin seinissä.
eli tiilitalossa, puutalossa ja betonitalossa täytyy laittaa seinään ja kattoon eristettä ( villaa, polyesteriä ) niin paljon että standardi toteutuu.
katossa se U-arvo on 0.09 ja seinissä minimi U-arvo on 0.17 ( alittaa saa tietenkin mutta ei ylittää ).
tässä on kysymys energiasta, ja yritetään saada vähäenergisiä / nolla energia taloja nykyään.
täys tiilitalossa jos 170mm paksu polyesterilevy kahden tiiliseinän välissä (ulkoseinä ja sisäseinän ) U-arvo on 0.13
jos laittaa paksumman levyn, U-arvo on pienempi.
eli talvella kun on kylmä, kylmyys täytyy saada pidettyä poissa, ja yleensä mitä enemmän on eristeitä niin sen parempi.
sitten on puutaloja joissa on ulkoseinässä 150mm paksu polyesterilevy, välissä 50mm paksu villa ja lopuksi sisäseinässä 100mm paksu polyesterilevy ja U-arvo 0.09
tämän tason taloussa on lämmin talvella ja lämmityskulut pysyy pienempänä kuin niissä taloissa joissa U-arvo on suurempi. ja kesällä kuumuus pysyy paremmin poissa eristeiden ansiosta.
polyesteria tarvitaan noin puolet ohuempi määrä verrattuna villalevyyn että kummallakin on sama eristys kyky.
kuulemma 10mm polyesterilevy vastaa 18mm villalevyä.
tänään tarvitaan seinään : 250 - 300mm villaa / polyesteriä 120-170mm että U-arvo toteutuu
ja yläpohjaan : villaa 450 - 500mm villaa / polyesteriä 190 - 300mm että standardi toteutuu.
Lammin kivitaloissa on lämpöharkko jossa siinä harkossa on lämmöneriste.
Niitä voi käyttää myös jos ei polyesteri tai villa miellytä.- Anonyymi
Enpä löytänyt polyesteristä tehdyistä lämmöneristelevyistä mitään tietoa netistä, ääneneristyslevyjä kyllä, mutta ilman mainintaa u-arvosta. Jos eristävyys olisi villaan verrattuna noin suuri, niin luulisi tietoa ja tuotteita hehkutettavan joka paikassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Enpä löytänyt polyesteristä tehdyistä lämmöneristelevyistä mitään tietoa netistä, ääneneristyslevyjä kyllä, mutta ilman mainintaa u-arvosta. Jos eristävyys olisi villaan verrattuna noin suuri, niin luulisi tietoa ja tuotteita hehkutettavan joka paikassa.
Varmaan mennyt viisasteluvimmassa muovilaadut sekaisin.
- Anonyymi
Oli korkea aika nostaa tämä yli 20- vuotias aloitus vaikka vain palsta aktivoimiseksi !
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
S-kaupoissa on nykyään ihanaa käydä
Kun niissä ei enää käy satuolentoihin uskovat hihhuIit eivätkä persut. Asiakaskunta on huomattavasti siistiytynyt muutam23814036Riikka runnoo! Uutta velkaa tänä vuonna 17 mrd. euroa
Tirsk. Nyt kyllä hihityttää kuin pientä eläintä. Riikka takoo maailmanennätyksiä tasaiseen tahtiin. " [Riikka] joutuu587173Jens Ihlen (ex Kukka) poika todistaa oikeudessa
10:49 "Välit ovat olemattomat" Minkälainen isäsi ja sinun välinen suhde on tällä hetkellä? "Minulla ei ole minkäännäkö1986818K-kaupassa on mukava käydä, kun ei tarvitse katsella köyhiä
vasemmistolaisia, joista monet myös varastavat. Mielellään maksaa vähän enemmän tuotteista K-kaupassa, jotka ovat paljon1004726Näin tyhmä vasemmistolainen on: "S-kaupoissa on nykyään ihanaa käydä
kun siellä ei ole hihhuleita eikä persuja." Vain tyhmä eli heikkoälyinen vasemmistolainen voi tehdä noin lapsellisia ju734644Kela maksoi etuuksia 17,3 mrd. eur, yritykset sai 10,6 mrd.
Tuohon päälle vietiin vielä palkansaajilta työeläkeloisille 27,5 miljardia euroa. Etenkin Suomen Sosialistiset Yrittäjä244515Suomeen ei kuulu ihmiset jotka ei halua kätellä toisia ihmisiä, koska tämä on vääräuskoinen
Nainen joka ei halunnut kätellä Stubbia on selvästi ääripään muslimi, eli sitä sakkia josta niitä ongelmia koituu. Ulos744327Suomessa on ollut suurtyöttömyyttä ennenkin, ja lääkäriin pääsee nykyäänkin
Täällähän oli jonkun sekopään(vas.) juttu, että ennen ei ollut työttömyyttä ja lääkäriin pääsi. Siihen alkoi tietysti ko754112Kysymys: Kuinka moneen maahan neuvosto-venäjä on hyökännyt
viimeisten 90-vuoden aikana? Ja lähinnä on siis kyse neuvosto-venäjän naapurimaista - kuten Suomesta. Lista on huomatta1003886- 933691